Peikonlehden jakaminen, istuttaminen sekä hoito

Peikonlehden jakaminen on helppoa ja onnistuu lähes pomminvarmasti.  Se on myös helppohoitonen kasvi, joka varsin niukalla mutta säännöllisellä hoidolla kasvaa ja rehottaa. Jopa niin, että se alkaa vähitellen kallistumaan toispuoleiseksi ellei sitä huomaa käännellä valon mukaan. Pitkät ilmajuuret kasvavat huikeiksi lonkeroiksi ja viistävät maata pitkin.  Tästä syystä peikonlehden jakaminen ja siistiminen on lähes välttämätöntä.

Kirjoitin tämän jutun muutamia vuosia sitten ja se on edelleen top-postausten eli luetuimpien joukossa. Nyt onkin aika laittaa se tänne uudelleen päivitettynä, vaikka tammikuu on vasta puolessa välissä, koska peikonlehden jakaminen on aina ajankohtaista! Ja ennen uutta kasvukautta pitää vaihtaa mullat ja tarkistaa onko tarvetta isommalle ruukulle.
Arkistostani löytyy muitakin postauksia peikonlehden kasvatuksesta ja esimerkiksi yksi löytyy täältä Peikonlehden kevätistutus.

Istutin peikonlehden heti ensimmäisenä keväänä altakasteluruukkuun, jossa on helppo seurata sen kosteusmäärää ja huolehtia myös kastelusta vaivattomammin. Nuoren peikonlehden lehdet ovat vaalean vihreät ja muodoltaan tasaiset. 

Se kasvoi parissa vuodessa hurjasti, lehtien muoto sai iäkkäämmälle peikonlehdelle ominaiset kunnon ‘sormet’ ja uusia lehtivarsia kasvoi lähes silmissä. Olen istuttanut sen uudelleen entistä suurempaan ruukkuun ja laitoin vahvat tukikepit saadakseni sen pysymään paremmin ruodussa. Se olikin varsin haastavaa, sillä isolehtiset oksat painavat paljon ja se kasvoi himpun toispuoleiseksi. 

Olen leikannut ja jakanut tätä peikonlehteä jo kaksi kertaa, juurruttanut ja istuttanut niistä uudet viherkasvit. Vaikka sanotaan, että paras aika jakamiseen on kevät ja kesä, tein toisen jakamisen syksyaikaan ja se toimi ihan hyvin, kasvi rehotti entistä komeampana.

Näin peikonlehti jaetaan

Leikkaa oksa poikki terävällä veitsellä vahvasta oksan taitekohdan ns nivelen alapuolelta.  Ota sellainen oksa, missä on muutama lehtivarsi mukana – eli ikäänkuin sivurunko. Pelkät yksittäiset lehtivarret eivät juurru – mutta ne ovat sellaisenaan kauniita maljakossa ja kestävät yllättävänkin pitkään.

Laita koko leikattu varsi maljakkoon ja vaihda vettä noin kerran viikossa. Juuret alkavat kasvaa noin kolmessa viikossa. Kasvattelin juuret alakuvan mustassa keraamisessa ruukussa ja laitoin sen kuvausta varten kirkkaaseen maljakkoon. Siitä näkyy miten hulppeat juuret ovat! Pistokkaan voi istuttaa myös suoraan multaan ilman juurrutusta, mutta silloin pitää huolehtia hyvin mullan kosteudesta; maljakkojuurrutus sopii itselleni paremmin.

Kun juuret ovat noin hyvällä mallilla (alakuva), se voidaan istuttaa ruukkuun ja sille kannattaa laittaa heti alkuvaiheessa tukikeppi, koska niitä voi olla haastava saada myöhemmin siististi.

Jakaminen on varsin yksinkertaista ja näin saakin edullisesti uusia viherkasveja. Tämän pistokkaan lehtien pituus on noin 40 cm ja se on jo valmiiksi rehevän ja näyttävän näköinen. Nyt pitää miettiä vielä emokasvin siistimistä ja suurin probleema on saada vielä paksummat tukikepit ujutettua multaan niin että saan sen kasvamaan leviämisen sijaan korkeutta. 

Peikonlehden hoitaminen on helppoa

Iso peikonlehteni, jonka kasvatin alkukuvan poikasesta, kuoli pari vuotta sitten. Syynä oli varmasti huono hoito eli se pääsi kuivumaan vaikka oli altakasteluruukussa. Meillä oli mökkiprojekti meneillään eikä jäänyt aikaa (edes) kukille sinä aikana.
Lannoitan kasvuaikana viherkasveja joka kastelukerralla ihan marketeista saatavalla kasviravinteella, mutta myös talviaikana silloin tällöin, aika sattumanvaraisesti.
Ilmajuuria ei saisi katkaista vaikka ne ovat aika rujon näköisiä rönsyjä. Peikonlehti tarvitsee myös valoa kasvaakseen ja kukoistaakseen.

Ja vielä yksi huomio: meillä on allergiaperhe ja yllättävän monista kasveista on jouduttu luopumaan sen vuoksi. Peikonlehti on näistä isoista ainoa, joka ei ole aiheuttanut oireita.

Oletko sinä onnistunut juurruttamaan peikonlehtiä ja miten se sujui? 

Maarit