Olen hehkuttanut tätä Pranburi Beachiä jo monena vuotena, kun olemme lomailleet täällä. Tuon tuosta mietimme – ja myös yritämme etsiä – jotain uutta kohdetta, kun tuntuu välillä ettei edes kehtaa kertoa, että mennään täällä aina tänne samaan kohteeseen. Nyt terhentäydyimme ja varasimme hotellin loman aluksi noin tunnin ajomatkan päästä, lähempää Bangkokia. Paikka näytti kuvissa hienolta, pieni funkkistyylinen muutaman huoneen hotelli. Tiesimme, että sijainti on syrjäinen mutta olimme selvittäneet etukäteen, että voimme vuokrata sieltä skootterin. Hotelli osoittautui vähän kulahtaneeksi, sijainti toivottoman syrjäiseksi eikä mopoasiakaan hoitunut noin vain – kuulemma 17 km päästä Cha-Amista olisi löytynyt… Kaiken lisäksi siellä ei puhuttu yhtään englantia ja kaikki kommunikaatio hoidettiin paperilapuilla! Ei jestas sentään mitä touhua!
Teimme saman tien päätöksen, että lähdetään heti aamulla tänne ‘toiseen kotiimme’, kuten nykyisessä hotellissa paikka on meille lanseerattu. Samantien ei jaksanut lähteä, sillä takana oli kahden tunnin unet pitkällä lennolla ja päälle vielä vajaan kolmen tunnin taksimatka. Ja tropiikin kuumuus.
 |
| Praseban Resort Pranburi Beachin kylässä |
Kun olemme istuneet täällä parvekkeellamme illan pimeinä tunteina, on molempien ajatukset olleet niin samansuuntaiset: miksi vaihtaisimme paikkaa? Tänne on paljon helpompi tulla kuin mennä jatkolennoilla saarille. Täällä on kiva kyläyhteisö, ei iso, mutta silti riittävät palvelut, sillä emme halua ostaa mitään muuta kuin mausteita ja tietysti vettä ja hedelmiä. Toistaiseksi alueella ei ole jättihotelleja eikä yhtään rantatuolirivistöä saati kaupustelijoita. Yksi isohko hotelli on rakenteilla nyt, mutta sekään ei tule pilaamaan rantanäkymää. Ranta on pitkä ja lähes autio, ja sen varrella olevat talot antavat tyylikkään ilmeen paikalle.
Kävelimme tänään pitkän lenkin rannalla aamiaisen jälkeen ja allaolevat kuvat ovat meidän naapurustoamme. Upeita villoja, osa uusia ja osa ehkä 80-90 -luvulta. Muutama rakentamaton tontti välissä, joihin varmasti tulee vielä talojakin jollain aikajänteellä. Valtaosa rantarivistön taloista on tyhjillään ja olemme yrittäneet päästä selville vuokrataanko niitä ehkä, mutta vain pari löytyi Airbnb:n sivustolta. Kuulimme, että osa on bangkokilaisten kesähuviloita eikä niitä vuokratakaan, mikä selittää autiuden. Juuri nämä upeat talot, vaikka vähän ajan hampaan nakertamatkin, tekevät tästä kylästä niin ainutlaatuisen.
Lenkin jälkeen pulahdimme altaaseen ja mies kaivoi leijakamat esiin. Huh, jo pelkkä ajatuskin siitä että pumppaat leijan ja puet kaikki ne vermeet päälle, aikaansaa hikiset oltavat. Täällä voi olla meduusoja, joten hyvät ihon peittävät suojavarusteet leijaillessa ovat tarpeen ja niin näyttää kaikilla olevankin. Uimista meduusat eivät häiritse, olen nähnyt niitä vain harvoin tässä rannalla. Olemme miettineet sitäkin miten suuri etu sekin on, että harrastuspaikka on ihan tässä hotellin edessä. Noiden tavaroiden raahaaminen on työlästä matkojen päästä skootterilla. Nyt voi välillä rentoilla altaalla ja sitten taas vesille. Onhan se aika luksusta.
Me olemme olleet käytännössä kaksin nyt nämä 6 päivää täällä Praseban Resortissa, vain parina yönä on ollut toinen pariskunta ja viikonloppuna muutama paikallinen juhlistamassa viikonloppua. He tulevat yleensä lauantaina iltapäivällä ja lähtevät sunnuntaina aamupalan jälkeen pois.
Ja voitteko kuvitella. Kun tulimme tänne, täällä oli meidän lisäksi vain suomalainen pariskunta – blogini lukija miehensä kanssa! Olemme tavanneet pari kertaa yhteistyön merkeissä, sillä Tiina luotsaa ekologisista puuvilla- ja pellavatuotteistaan tunnettua KiviKivi -yritystä, josta olen itsekin kirjoittanut
tässä jutussa. Samaisessa jutussa on myös ihana tarina, miten tiemme kohtasivat – ja nyt kohtasimme täällä sattumalta – lähes toisella puolella maapalloa! Elämä on ihmeellistä!
Naureskeltiin miehen kanssa tänään, että tämähän on meille kuin mökki. Vähän kaukana tosin, mutta sama rauha kuin siellä, ja yleensä kaksin kökötetään – ainoa ero on se, että altaalla on soittokello, mistä voi kilauttaa tarjoilijan paikalle.
Nyt olisi niin kiinnostavaa tietää onko siellä muita, jotka palaavat usein samaan paikkaan ja miksi. Ja nolottaako teitä kertoa siitä?
Maarit
Riitta
Me reissataan aina Japaniin, välillä käydään muualla ja sitten palataan takaisin. Lempikirjojakin voi lukea useamman kerran, ja aina löytää lukemattoman lauseen, niin miksei sitten tutuista matkakohteista löytyisi uutta? Sitäpaitsi lomalla ei mun mielestä tarvitse ns. suorittaa, vaan voi mennä sinne, minkä jo tietää itselle sopivaksi.
Maarit / Sopusointuja
Ah, Japanissa muutaman kerran käyneenä ymmärrän hyvin…
Meillä on justiinsa niin, ettei enää viitsi suorittaa mitään. Thaimaassakin on nähtävyyksiä nähty hyvin laajalti ja nyt tullaan tänne varman trooppisen lämmön, takuuhyvän ruoan ja ihan vain rennon olemisen vuoksi. Ei tarvitse pelätä mitään, ei ole kaupustelijoita eikä juuri muitakaan paineita. Nuorempana tilanne olikin toinen, kun haettiin enemmänkin kokemuksia ja
elämyksiä – nyt rauhaa ja seesteistä nautintoa.
Outi Krimou/Outi's life
Minä olen siitä tylsä, että jos joku toimii ja tuntuu hyvältä, en lähde sitä muuttamaan. Lomakohteet voisi laskea tuohon mukaan 🙂
Ihanan yksityinen paikka teillä on siellä. Tuollaisesta lomamatkasta haaveillaan miehen kanssa, sitten kun jäädään kaksin.
Maarit / Sopusointuja
Toi on niin totta, miksi muuttaa asioita muuttamisen vuoksi! Se on myös mukavuudenhalua – ja ihan positiivisessa mielessä.
Oma aika lasten kasvettua pesästä pois on ihanaa aikaa, kun takana on monen monta ruuhkaista vuotta. Silloin voi luvalla olla sopivasti itsekäskin.
Tuija
Hiiuli hei! Minäpä ilmoittaudun ja ylpeänä riemuiten jaan iloani löytämästämme onnelasta, joka meille sopii ja on kuin "toinen koti". Olipa teillä yllättävä sattuma tapaamisessanne. Kuulostaa ihanalta!
Tutussa paikassa pääsee heti oikopäätä lomatunnelmiin, kun ei mene aikaa ihmettelyyn: missä, mitä, miten. Yöunelmointiani on kävely tutuilla kujilla kohti lempipaikkojamme. Erakkoluonteellemme sopii, että majoitumme pienissä paikoissa omassa rauhassa.
Terveiset täältä valtavien nietosten keskeltä! Tuija
Maarit / Sopusointuja
Tuo 'majoittuminen pienissä paikoissa omassa rauhassa' kuulostaa niin samanmoiselta kuin meidän toiveemme! Emme voisi enää kuvitellakaan asuvamme jättihotellissa, missä aamiaishuoneessa tönii ja köhisee sata muuta. Ei ei. Toisaalta se on niin, että kun tämäkin paikka on niin hiljainen ja yksityinen, niin ei edes helposti löydä vastaavaa muualta. Vaikeusastetta lisää vielä sekin, että paikan pitää olla meren rannalla, eikä tietä edes saa olla välissä. No, tänne toiseen 'kotiimme' voi aina tulla…
Ja se on juuri niin kuin sanot, pääsee nauttimaan heti lomasta ja tietää missä on hyvät ruokapaikat ja muutkin. On niinkuin heti asemissa 🙂 Ei se oo mitenkään negatiivinen asia, päinvastoin.
Valtavat nietokset tosiaan taitaa odottaa meitäkin – jo kentällä parkkiksella, argh!
Tiina
Tapaamisemme Prasebanissa oli ihana yllätys meille. Löysimme tämän kohteen blogistasi, kiitos Maarit, ja olimme siellä jo toista kertaa! Olemme ihastuneet paikan rauhallisuuteen, ilmapiiriin sekä kauniiseen puutarhaan. Nautimme ihanista auringonnousuista ja päivittäisistä kävelyistä lähes autiolla rannalla ja tietysti valosta ja lämmöstä. Täytyy vielä mainita, että olen Maaritin blogista löytänyt myös monta muutakin hyvää vinkkiä!
Maarit / Sopusointuja
Tämä meidän tarinamme on ihan uskomaton – ja kuten sanoit, tuntuu kuin olisimme tunteneet toisemme kauankin! En oikein pysty vieläkään käsittämään sitä, että osuimme juuri samaan aikaan tähän hotelliin. Sattumaa lisäsi vielä sekin, että meillä meni mönkään se ensimmäinen hotelli. Mutta hyvä niin, oli ihana nähdä ja nauttia rento lounas teidän kanssanne täällä ihanassa puutarhamiljöössä.
Hyviä hiihtoreissuja ja ollaan kuulolla kun tullaan takaisin!
Tuula
Ihanan näköisiä maisemia ja fiiliksiä 🙂 Just tänä aamuna kun putsasin ja skrapasin autoa 10 sentin lumikerroksesta ja ajelin pitkin pöpperöisiä teitä, en voinut olla ajattelematta, että ollapa nyt jossain lämpimässä tai että olisipa jo kesä…
Minä olin pari vuotta sitten esikoispojan kanssa kaksistaan Kreikassa Pargan idyllisessä pikkukaupungissa. Paikka oli niin kaunis ja passeli, että harkitsin tosi vahvasti sinne menemistä uudestaankin. Siitä voisi vallan hyvin muodostua vakkaripaikka. Mutta seuraavaksi kohteeksi valikoitui sitten kuitenkin eräs toinen. Pargaan haluan silti vielä palata, juuri sen sympaattisen kauneuden takia.
Ihanaa aurinkoviikkoa sinne! <3
Maarit / Sopusointuja
Haha, meillä on varmaan metri lunta odottamassa auton katolla siellä kentän parkkipaikalla – siinä karisee kummasti lomamuistot niin että kolahtaa. Hikipisaroita otsalla, mutta vähän eri syystä.
Tuosta Pargasta olen kuullut muualtakin ja se pitää kyllä tsekata. Sympaattinen kauneus kuulostaa juuri niin sopivalta ja kutsuvalta. Tuli mieleeni tässä, että onhan mulla Palma Mallorcalla ja Nizzakin sellaisia, missä olen käynyt useamman kerran ja aina mieli halajaa sinne uudelleen.
Ehkäpä sitä voisi jo ihan tyynellä mielellä todeta, että haluaa viettää aikaa siellä missä on hyvä fiilis. Eikä yrittää edes perustella sen kummemmin, eiks niin?
Terkkuja illan pimeydestä, tropiikin kosteudesta <3
KastehelmiB
Kauniita tunnelmallisia kuvia. Eka kuva etenkin. Voin kuvitella, miten leppoisaa on loikoilla tuossa altaan kupeessa, kun tuuli hieman humisuttaa palmuja. Onpa siellä upeita villoja. Muistan edellisen kirjoituksesi Pranburista ja jo silloin ajattelin, että tuonne pitää päästä joskus.
Maailmassa on monta upeaa paikkaa ja usein päätän, että tänne on tultava uudestaan. Parga/Lefkas on yksi sellainen, muita mieleen painuneita paikkoja mm. Thaimaan Khanom, Australia, Belgian Brygge ja Cook saaret. Ehkä sitten joskus… pääsen uudestaan tutustumaan näihin. Kun matkakärpänen puraisee, lopulta valitsen usein sellaisen paikan, jossa en ole aikaisemmin käynyt. Uteliaisuus siis voittaa.
Joka vuosi täällä kotimaassa matkaamme Rukalle. Sitä on jatkunut jo kymmenen vuoden ajan. Sama mökki ja samat ladut sekä vierailu Posiolla ja Kuusamossa. Aina se kuitenkin tuntuu yhtä hyvälle.
Aurinkoa päiviisi – Mari
Maarit / Sopusointuja
Voisin tästä paikasta todeta vielä senkin, minkä olen jo aiemminkin kirjoittanut että tämä kylä ja hotelli on hyvä aikuispariskunnille ja myös niille, jotka eivät hae nähtävyyksiä tai kaipaa aktiivilomaa. Täällä on rauhallista ja seesteistä, kodikastakin.
Mekin mietimme välillä, että vois vaihtaa maata ja ylipäätänsä paikkaa, mutta sitten kun alamme katsomaan lentoja, niin sekin into häviää, kun ei jaksa useita lentoja. Ehkäpä ikä tekee tehtävänsä ja mukavuudenhalu ohjailee käytöstä.
Ja todellakin ymmärrän teidän Ruka-innostuksenne – varmasti sama hyvä fiilis kuin meillä tämän paikan suhteen. Aina tuntuu yhtä hyvälle.
Täällä on nyt klo 22.20 kosteanlämmintä, +26 astetta – päivän parhaita hetkiä heti aamiaisen jälkeen 🙂
Lämpimiä terveisiä! Maarit
Celia C / good to be home
No todellakin: miksi vaihtaisimme paikkaa!
Lomasta saa niin paljon enemmän irti, kun ei tarvitse aasta alkaen orientoitua kaikkeen vaan ns. perusinfra on selvää heti ja loma voi alkaa. En häpeile meidän samojen kuvioiden toistamista yhtään vaikka joskus kommenttia siitä tuleekin. Ollaan sitten tylsiä, mutta tyytyväisiä 😉
Ihanaa loman jatkoa teille <3
Maarit / Sopusointuja
Aah! Kiito Celia helpottavista sanoistasi – ollaan sitten tylsiä mutta tyytyväisiä 🙂
Ei tule todennäköisesti mitään epämiellyttäviä yllätyksiäkään kun tietää infran – sehän passaa näin mukavuudenhaluiselle ja turvallisuushakuiselle tyypille, hih.
Kauneutta pitää silti olla ympärillä, missä reissaakin!
Kiitos Celia ja ihanaista talviviikkoa sinulle! <3
Tuuli - Lumo Lifestyle
Olen enemmän kaupunkilomien ystävä, mutta samoissa kohteissa ollaan käyty useita kertoja; New Yorkissa, Tokiossa, Kööpenhaminassa, Berliinissä, Hongkongissa… Nyt suunnitellaan Lontoon matkaa, sielläkin olen ollut useamman kerran. En "keräile" maita tai paikkoja vain sen takia, että voisin sanoa olleeni mahdollisimman monessa eri maassa/paikassa vaan voin hyvin useamman kerran palata paikkoihn joista olen todella pitänyt.
Maarit / Sopusointuja
Kaupungeissa onkin nähtävää niin paljon, että paluumatkailun ymmärtää hyvin – kaikkea ei millään ehdi kokea riittävästi yhden reissun aikana. Kaupungeista tuli mieleeni Milano; olen käynyt siellä työmatkoilla useita kertoja eikä se kaupunki ole koskaan avautunut mulle kunnolla, en ole löytänyt sen 'juttua' vaikka olen vuosien mittaan viettänyt siellä monen monta päivää. Sinne ei tee yhtään mieli uudelleen.
Lontoo kuulostaa ihanalta suunnitelmalta!
Tuula's life
Upea paikka! En yhtään ihmettele, että palaatte aina tuonne takaisin. Ja hauska oli tapaaminen tämän Tiinan kanssa.
Kaupunkilomat vetävät meitä enemmän puoleensa. Ja lyhyemmät lentomatkat – kipparilla kun on tuon selän kanssa hankaluuksia pidemmillä matkoilla. Tuossa Tuuli suunnittelee Lontoon matkaa. Rakastuin taas uudelleen Lontooseen viime keväänä siellä käydessämme. Sinne voisin lähteä vaikka heti 🙂
Ihanaa lomaa siellä kauniissa Prasebanissa!
Ps. Onko sinulla tietokone mukana reissussa tai millä teet nämä postaukset?
Maarit / Sopusointuja
Kylän ympäristö on sellainen perusthaimaalainen eli ei niin kaunis. Sellaista täällä on joka puolella, joka kohteessa missä ollaan oltu. He eivät ole siisteintä kansaa ylmpäristönhoidon suhteen ja alhainen elintaso näkyy kaikkialla. Mutta tämä hotellin ympäristö ja itse rantakylä ovat symppiksiä ja viihdytään tosi hyvin täällä.
Pitkä istuminen koneessa ei ole paras vaihtoehto selkäkipuiselle, se kun jäykistää omankin kropan vaikka kuinka yrittää liikkua ahkeraan käytävällä. En ole itse käynyt Lontoossa moniin moniin vuosiin. Miehen kanssa emme ole juuri käyneet kaupunkilomilla vaan reissut ovat keskittyneet syksyisin Espanjan suuntaan ja alkuvuodesta tänne. Palma ja Nizza taas ovat olleet muutamana vuotena kohteinani sen takia, että olen halunnut viedä äitiä matkoille ja suurkaupungint eivät tule silloin kysymykseen – noissa pienissä kaupungeissa jaksaa kävellä kun etäisyydet ovat pienet ja ranta lähellä nautiskeluun.
Mulla on mukana tietokone, en nimittäin oikein näe kännykän ruudulta että jaksaisin naputella näitä tekstejä ;o)
Talvista viikkoa sinulle!
Päivi/Kultturelli Matkalaukussa
En ole koskaan käynyt Thaimaassa, näiden kuvien myötä kyllä saa matkakuumeen. Vaikuttaa ihanalta paikalta, oikealta rauhan ja levon tyyssijalta. Mukavaa loppuviikkoa!