Kun kolesteroliarvoja on seurattava, kasvisten lisäämisellä päivittäiseen syömiseen on siinä iso rooli. Se ei ole aina helppoa ja monesti on lähes seinä vastassa, kun mietin mitä tänään syötäisiin. Nyt kaivoin taas syksyn tullen arkistostani tämän lämpimän kikhernesalaatin ohjeen. Se on kulkenut nimellä Taivaallinen talvisalaatti (Glorian Ruoka ja Viini) ja onhan se taivaallinen! Isojen paahtuneiden kasvisten, rapeiden kikherneiden ja makean kirpakkaan kastikkeen huumaava yhdistelmä. Se, mikä säilyy aina samana on kikherneet ja porkkanat sekä kastike. Vaihtelen muita kasviksia sesongin tai sen mukaan mitä kaapissa (tai kaupassa) on. Kikherneistä saa kivasti proteiinia ja ruokaisuutta salaattiin.
Idea on siis se, että kaikki kasvikset sekä kikherneet laitetaan uunipellille ja päälle valellaan öljyä ja ripautetaan suolaa. Niitä paahdetaan niin, että ne saavat väriä ja kikherneet paistuvat rapsakoiksi. Sillä aikaa sekoitetaan kastikkeen aineet keskenään ja tehdään yrttiseos. Korianteri sopii myös päälle ja antaa ihan oman makunsa salaatille.
Öljyä ei tarvitse holvata tolkuttomasti ja nyt kun tein tätä viimeksi, mittasin että laitoin 2 rkl koko annokseen. Se ei ole paljoa annosta kohden. Aloimme syömään niin vauhdikkaasti etten muistanut ottaa kuvaa valmiista annoksesta ollenkaan 🙂
Syömme salaatin kanssa usein broileria ja viimeisin hitti meillä on kanana paistileikkeet ja erityisesti sitruuna-lehtipersilja -maustetut (Maalaiskana), mikäli niitä sattuu löytymään. Niissä on nahka mukana, mikä antaa pikantin lisämaun. Ehkä ne ovat hieman rasvaisempia kuin fileet, mutta maku on ihan toisesta maailmasta. Ne paistuvat salaatin kanssa yhtä aikaa kiertoilmalla, mutta me ollaan grillattu terassilla edelleen ahkerasti.
Joskus olen laittanut uunissa käytetyt chevre-siivut lautasella salaatille (kuva alla) ja valuttanut hunajaa päälle. Tätä voi varioida vaikka kuinka paljon ja sen mukaan mitä kaapista tosiaan löytyy.
Kastiketta tulee aika reilu määrä tällä ohjeella, mutta olen käyttänyt loput salaatinkastikkeena. Ja tässä tulee resepti, jossa on mukana ruusukaalia. Yhtä lailla sopii punajuuri, palsternakka…
KIKHERNESALAATTI – resepti
2 prk käyttövalmiita kikherneitä (à n. 290 g)
300 g ruusukaaleja
4 porkkanaa
2 punaista paprikaa tai suippopaprikaa
2-3 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
1 tl suolaa
KASTIKE (mausta ja maista, että saat sopivasti etikkaista ja makeutta)
1/2 dl sitruunamehua
1 dl oliivoöljyä
2 rkl dijon täysjyväsinappia
1 rkl sokeria (tai hunajaa)
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
YRTTISEOS:
1 luomusitruunan kuori
1 ruukku lehtipersiljaa
1/2 ruukku minttua
1. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen (kiertoilmalla paistettaessa alhaisempi lämpötila)
2. Huuhtele kikherneet huolellisesti ja laita ne kuivumaan keittiöpyyhkeen päälle.
3. Pilko kaikki vihannekset reiluiksi paloiksi tai siivuiksi.
4. Nosta kaikki kasvikset ja kikherneet uunipellille ja paista 225 asteessa n. 25 min tai kunnes kikherneet ovat rapeita ja kasvikset kauniin ruskeiksi paahtuneita.
5. Kasvisten paahtuessa raasta pestyn sitruunan kuori ja jätä se odottamaan.
6. Tee kastike: purista sitruunasta 1/2 dl mehua ja sekoita kastikkeen aineet kulhossa.
7. Tee yrttiseos: hienonna yrtit ja sekoita niiden sekaan sitruunankuori.
8. Sekoita kastike ja yrttiseos paahdettujen kasvisten ja kikherneiden joukkoon.
Huom. En sekoita näitä etukäteen salaatin joukkoon mikäli aion lämmittää sitä seuraavana päivän
Meillä tämä on kaikkien vuodenaikojen salaatti – ja tätä tehdään välillä myös silloin, kun teemana on (huonojen) hiilihydraattien välttämispäivät.
Kastike on mielestäni tässä se tärkein juttu – se on ihana yhdistelmä sitruunan kirpeyttä, sinapin tujuutta ja sokerin tai hunajan makeutta. Jos kastiketta jää yli, se sopii monenlaisiin muihinkin lisäämään hapokkuutta.
Myrskyisää viikonloppua, pidetään pipoista kiinni!
Maarit
Celia C/ good to be home
Nam, tämä resepti pääsee kyllä meidän listoille! Just sellaista värikästä syysmuonaa. Voipi olla että meillä ruusukaalit vaihtuvat muihin kaaleihin ja muutenkin voidaan fiilata kasvislajitelmaa saatavuuden mukaan, mutta ehdottomasti meidän näköistä ruokaa. Joten kiitos reseptistä. Tuo kastikeohje tulee sopimaan myös moneen muuhunkin ruokaan.
Wau, mikä alkusyksy. Ensin lähes kesäinen ja nyt huikea myrskytuulinen. Piposta on tosiaan syytä pitää kiinni 🙂 Mutta tästä kelistä ja väreistä saa kyllä energiaa!! Reipasta syksyä sinulle <3
Maarit
Tämä on siinäkin mielessä käyttökelpoinen resepti, että siihen voi käyttää niin monenlaisia aineksia – todellinen jääkaapin tyhjennysohje. Itsellä ainoa must-vakiaines on kikherne, koska se on niin hyvä proteiininlähde.
Myrsky iski jälleen eilen sellaisella tempolla Elämäni biisin aikaan, että säikähdin toden teolla ja sydän pomppi pitkään kun luulin että peltikatto lähtee taivaan tuuliin, ja aivan kuin olisi raekuuro iskenyt ikkunoihin. Se loppui sitten hetken päästä yhtä nopsaan kuin alkoikin. Ja se tietää taas pihahommia sunnuntaina!
Valoisaa syksyä Celia sinulle, kiitos kun visiteeraat täällä <3
Suvi
Näyttää niin herkulliselta ♡
Annukka
Tämän sun luottoreseptin otinkin aikanaan käyttöön (kun keittiön kuivatavaravarastosta löytyi melkoinen arsenaali kikhernepurkkeja :)). On kyllä hyvää ja helppoa lisuketta, mutta jostain syystä mulla on alkanut kaikki nuo palkokasvit teettää vatsavaivoja, joten olen niitä aikalailla karsinut. Mutta esim. ruusukaalit on mun herkkua aiemmin mainitun parsakaalin lisäksi. Jos en muuta jaksa, niin paahdan ruusukaaleja pannulla ja lorautan vähän hunajaa päälle.
Ja sekin on totta, että paistileikkeet maistuu muhevammalta, mutta jostain syystä (varmaan justiin sen rasvan ja jonkunlaisen “epämääräisyyden” takia) niitä on tullut välteltyä ja syötyä pelkkiä fileitä, joista saa kyllä helposti aikaiseksi varsin kuivakkaa pureskeltavaa.. (jos ei muuten, niin viimeistään siinä vaiheessa, kun mies lämmittää edellisen päivän fileitä mikrossa niin, että niistä tulee ihan purkkaa).
Syksyn värit on vaihtuneet tasaisen harmaaseen, mutta toivotaan, että värit taas palaa kartalle.
Maarit
Muistan hyvin tuon tilanteen! Taisin silloin jättää kommentin blogiisi kun olit järjestellyt keittiön kaappeja 🙂 Niin kuule pörisee vatsassa täälläkin, mutta yritän pärjätä sen kanssa. Ruusukaalit on ihania, mutta niillä on sama vaikutus, mikä on tosi harmi. Vaikka kuinka hunajalla aateloisi… Joskus paistan niitä paahdetussa seesamiöljyssä, kokeiles joskus sitäkin.
Paistileikkeissä on paljon eroja ja voisin vinkata, että Maalaiskanan (sellainen punaruskea laatikko) ovat parhaimpia, sillä niissä ei ole riekaleita mikä saattaa aiheuttaa sen epämääräisyyden. Meillä on fileet jääneet aivan näiden jalkoihin, maku on niin toista luokkaa ja pieni rasvamäärä antaa rapsakkuutta. Rasvan määrän kannalta sillä ei liene niin suurta vaikutusta koska näitä syödään kuitenkin satunnaisesti. Kanan jauhelihasta on tullut meillä uusi herkku, lisään sitä mm tomaattisen linssikeiton sekaan…
Think positive: ajatellaan, että taivaalta tuleva kosteus täydentää voiteista saatua! <3
Suvi
Näyttää niin herkulliselta ♡