Elokuun viimeinen päivä on käsillä, mutta palataan hetkeksi kuukauden olennaisiin, katsellaan kuvien muodossa miten lämmin elokuu vilahti ja miten pikku hiljaa mieleen alkoi hiipiä suruakin syksyn tulemisesta.
Elokuussa oli enemmän aurinkoisia päiviä kuin pilvisiä – siltä ainakin tuntuu. Vai enkö vain muista. Miten voikin olla, että huonot ilmat unohtuvat niin helposti ja päällimmäisenä muistissa on sininen taivas, missä pilvet seuraavat toisiaan, iholla auringon lämpö.
Norjassa yli 20 asteen lämpötiloja kutsutaan pohjoismaisiksi kesäpäiviksi, kun meillä Suomessa mitataan hellerajaa. Minusta tuo Norjan termi on hyvä, sillä kun mittari kohoaa 20 asteeseen, lämpötila on juuri sopiva kesälämpö enkä juuri kaipaa lämpimämpää – ulkona tarkenee silti hyvin ja voi istua nauttimassa lämmöstä.
Elokuu oli lämmin, jopa niin, että unet olivat todella heikot koska oli kuuma nukkua ja unien kannalta syksyiset ilmat otetaan mielihyvin vastaan.
 |
| Hetki Turun Seurahuoneella |
Vanhalla veneellä. Veneilimme mökillä pariin otteeseen Ouran Saaristoon, joka sijaitsee Merikarvian kohdilla Selkämerellä. Meiltä sinne ajaa pikkuveneellämme noin puolessa tunnissa, osa matkasta tosin mennään etanan vauhdilla, koska vesistö on täynnä kiviä, sekä näkyviä että vedenalaisia. Saaristossa on yli 300 pientä saarta tai luotoa ja toisen retken teimme aivan avomeren reunalla olevalle puuttomalle luodolle.
Oura kuuluu Selkämeren kansallispuistoon ja on myös Natura 2000 -aluetta. Saarilla on hauskoja, mutta tälle alueelle tyypillisiä nimiä: Pastuskeri, Lankrunni, Kuuskrunni, Hamskeri ja Stukkrunni. Merikarvian alueella nimissä näkyy ruotsinkielen vaikutus siten, että niitä on suomennettu hauskasti. Skeri lienee skär, saari ja krunni grund, pohja.
 |
| Ouran saaristo |
 |
| Merikarvia |
Veneemme mökkeilyaika on ohi ja veimme sen takaisin kotiin kuun puolivälissä. Kesäpäivät silti jatkuivat ja teimme Espoon saaristoon mukavia retkiä kaveriporukalla – niistä voi lukea lisää täältä. Me olemme hyvän ilman veneilijöitä, koska veneemme on pieni ja aika vanha, eikä sillä edes voi lähteä kovilla tuulilla liikkeelle (enkä uskallakaan).
 |
| Espoon saaristoreissuilta |
Loppuuko kesä? Mistä tietää kesän kääntyvän kohti kolmatta vuodenaikaa? No ainakin siitä, että alkaa tekemään mieli tuhdimpia ruokia, heh! Ja kaipuusta sienimetsään. Ensimmäinen sienestysreissu tuotti huikean tuloksen – siis omalla mittapuulla mitattuna – kolmisen litraa suppilovahveroita.
Tein niistä mozzarella-sitruuna suppispastaa, joka sai makunystyrät hurraamaan. Kermaisen bufalan ja maukkaiden suppilovahveroiden saumaton liitto. Onko muuten suppikset teidän mielestänne mietoja ja makeita? Näin mainitaan useissa lähteissä, mutta itse koen ne jopa aromaattisen vahvoina… Resepti oli edellisiessä jutussa.
Suppismetsään mennään vielä uudelleen ja sitten onkin vuorossa ihana possu-pekoni-suppilovahveropata – kyllä tämä mieliteko ennakoi kesän hiipumista.
 |
| Turussa |
Miniloma piristi. Ulkomaanreissuja ei voi nyt ajatella eikä suunnitella, ei loppuvuodelle, tuskin ensi vuodellekaan. En halua toistaiseksi lähteä edes risteilylle, sillä meillä on useita riskiryhmäläisiä perhepiirissä. Aika näyttää koska uskaltaa varata matkaakaan… Mutta onhan meillä Turku! Miniloma Turkuun elokuun puolivälissä tuntui kuin olisi ollut Ranskan Rivieralla. Keskityimme ilmojen helliessä Aurajoen rannoilla kävelyyn, kahviloissa istuskeluun, vesibussilla ajeluun ja sisustusparatiisiin. Nämähän ovat Rivierallakin lomailun keskiössä.
Liian usein unohtaa tämmöiset pienimuotoiset lomanpätkät kotimaassa, toki nyt ne ovat ajankohtaisempia, koska ulkomaille ei voi lähteä.
Kotipihan kukat alkavat rapistua. Pelargoniat eivät ole kestäneet viimeistä poissaoloamme, kuivahtaneet kukkaoksat saivat ne näyttämään risukasoilta. Nyppiminen auttoi jonkin verran ilmeen virkistämisessä, mutta väriloisto kärsi kovasti.
Kävimme kotona ollessa äidin kanssa lounaalla Tarvaspään suloisessa villakahvilassa Espoossa, jossa pihapuut olivat saaneet pitsikoristeet.
Silmää alkavat kummasti miellyttää tumman roosat ja kulahtaneen väriset leikkokukat. Kotia katsellaan myös sisustuksen suhteen syksyisemmällä silmällä.
Lenkkeilyinnon palautuminen on ilahduttanut erityisesti. Olen kävellyt kesän hiljaisuuden jälkeen pitkiä lenkkejä. Itselleni sopii parhaiten heti aamusta liikkeelle lähtö, sillä homma on silloin hoidettu eikä asiaa tarvitse miettiä enää päivän mittaan. Olen alkanut treenaamaan jälleen myös treeniyhteisö MyBnB kanssa ja tähän mennessä olen tehnyt aamuvenyttelyä, pilatesta ja yin-joogaa. Tästä pitäisi nyt pitää kiinni ja saada tämäkin viikko-ohjelman osaksi. Nettiohjelman etuna on tietty se, että sitä voi tehdä oman aikataulunsa mukaan.
Peruskunnon ylläpitämisen lisäksi lihaskunto on ikäisilleni erittäin tärkeää. Juteltiin ystäväni kanssa juuri viikolla tästä aiheesta ja siitä, miten tärkeää on riittävä proteiinin saanti lihasvoiman kannalta vanhuuden päiviä silmällä pitäen. Meillä onkin molemmilla nyt proteiini prioriteettina päivän aterioilla. Siihen on kyllä paneuduttava huolella, että saa päivittäin suositellun määrän (1-1,2 g painokiloa kohti) ja vielä tasapainoisesti kasvi- ja eläinkunnasta.
Miten sinä saat itsesi liikkeelle ja liikutko aamulla vai illalla?
 |
| Espoon Rantaraitti, Kivenlahden venesatama |
Elokuu vierähti mökin ja kodin välillä, mutta enemmän Espoossa, koska alkukaudesta olimme mökillä niin pitkiä aikoja. Vaikka viihdyn mökillä hyvin, välillä on päästävä kotiin ja ‘ihmisten ilmoille’. Näkemään äitiä, lapsia ja pikkutyttöjä. Isää en ole nähnyt pitkään aikaan, sillä hoivakotiin ei ole päässyt ja nyt kun vierailut on sallittu, on äiti käynyt siellä, koska sinne on päässyt vain yksi omainen kerrallaan puoleksi tunniksi ja kerran viikossa. Se on niin surullista, mutta jos jotain valopilkkua yrittää nähdä asiassa, niin isä ei onneksi ymmärrä mikä maailmaa riivaa.
Miten sinun elokuusi sujui ja tuntuuko, että kesä on lopuillaan? Mitä sinun liikuntainnostukseesi kuuluu 🙂 ?
Maarit
Sigrid Klede
Liebe Maarit, this is a wonderful review of the month, and as always with very nice pictures. About sports, I'm not a sports type, but always do half an hour of yoga in the morning. I'm very sorry about your dad, my father has also been in the hospital for four weeks and comes back in on Thursday, so it's just as difficult to visit, but I think, like you, he doesn't really notice that all any more .
Lovely wishes
Sigrid
Maarit / Sopusointuja
Liebe Sigrid, thank you so much 🙂 Yoga in the morning sounds perfect and is a moment of relaxation for the coming day. I wish I could do the same! It's so sad with old people in general and especially now it's even worse.
I wish you a lovely day,
Maarit
Outi Krimou/Outi's life
Ihana elokuu sinulla ollut! Minusta kuukausi meni jotenkin todella nopeasti ja nautin kyllä ihanista keleistä ja olen pörräillyt pyörällä pitkin Espoota.
Tänään olin ensimmäistä päivää uudessa työpaikassa ja fiilikset on näin syyskuun alussa oikein hyvät <3
Ihanaa syyskuun alkua sinulle <3
Maarit / Sopusointuja
Pyöräily onkin erinomainen tapa liikkua, kun voi pysähdellä halutessaan ja mennä paikkoihin mihin ei autolla pääse. Ihana kuulla, että syyskuu alkoi mainiosti ja niin paljon onnea uuteen työpaikkaan tätäkin kautta <3
Tiia Koivusalo
Miten ihania kuvia pullollaan ja nyt tuli kesää ikävä. Oikein jännittää tämä koronasyksy, sillä pimeys tekee jo muutenkin tepposiaan.
Liikutaan aamulla ja illalla, mutta aina en iltaisin pimeässä ja kylmässä jaksaisi, mutta ah se happi antaa sitten hyvät yöunet.
Ihanaa viikkoa Maarit. <3
Maarit / Sopusointuja
Älä muuta sano – tuntuu, että on oikein mietittävä mitä syksyn mittaan tekee ja puuhastelee että selviää pimeydestä ja ankeudesta. Pitäisiköhän aloittaa pihaprojekti…? Tai ei se pelkästään minusta ole kiinni, heh.
On totta että iltapimeällä ja kylmällä lenkkeily ei nappaa, ainoa tapa on vissiin vaan lähteä ja sitä kautta saada siitä rutiini, jonka palkitsee hyvä mieli ja unet.
Kivaa torstaita sulle <3
Anonyymi
Kesä on ollut aivan uskomattoman kaunis, lähes täydellinen! Mikä ihana lohtu muuten outoon tilanteeseen. Välimerta minullakin on valtava ikävä ja varasin optimistina vuoden päähän jo meille sinne huvilan..en vaan voi uskoa että tilanne on näin pysähtynyt enää silloin, on pakko avata reittejä ja kohteita. Ystävän kanssa ollaan kovasti menossa myös Lontooseen 2021 toukokuussa. Pakko olla jotain mitä odottaa ettei mieli mustene tykkänään:)
Eniten toki odotan mummiksi tuloa lokakuussa! Saan ison pienen 45-vuotislahjan❤❤��
Maarit / Sopusointuja
Oi paljon onnea! <3 Mummius on uusi ihana elämäntilanne, mikä antaa niin paljon ja tuo mukanaan valtavan määrän rakkautta ja iloa <3
Mieli kyllä meinaa painua alaspäin, kun miettii tulevaakin syksyä – pimeyttä ja ankeutta. Me ollaan oltu muutaman vuotena marraskuut Espanjassa ja nyt onkin uusi tilanne. Ehdotin miehelle, että kun nyt tiedetään ettei kertakaikkiaan voi lähteä mihinkään, käytettäisiin se aika pihaprojektiin. Ollaan monta vuotta mietitty asiaa mutta aina on ollut jotain… No, ei ole päätetty vielä mitään…
Optimismia pitää olla ja todellakin jotain mitä odottaa, ei sitä muuten jaksa. Huvila Välimerellä kuulostaa kyllä superihanalta! Toivotaan, että tilanne tasaantuu ja pääsette kevätmatkalle Lontooseen!