Antibesista on lyhyt matka moneen mielenkiintoiseen ja kauniiseen kohteeseen, kuten muualtakin Ranskan Rivieralta. Nähtävää on paljon, toinen toistaan kauniimpia kyliä, kaupunkeja ja rantoja. Kaunis ja kompakti Cote d’Azurin rannikko on omiaan myös autolomailuun, mutta junakin on mainio tapa siirtymisiin.
Me hakeudumme aina jos vain mahdollista rannoille, meren ääreen. Turkoosi meri, pienet veneet ja kuppilat rannoilla viehättävät aina vaan. Monesti niissä ei ole loppujen lopuksi mitään sen ihmeempää kuin tunnelma. Ja Ranskassa on aivan oma tunnelmansa. Harvoin meidän tiemme vievät nähtävyyksille, sitäkin useammin katselemaan maisemia ja aistimaan paikallista menoa. Ranskaan on päästävä uudelleen ja uudelleen.
Tässä jutussa on muutama vinkki Antibesiin sekä pienen matkan päähän kun aikaa on vain muutama päivä.
La Garoupe – kävelyretki kukkulalle
Tyttäreni oli löytänyt tämän reitin Instassa seuraamaltaan tililtä. Lähdimme rivakalle kävelylle sunnuntaina aamupäivällä, kun ilma oli vielä varsin kolea eikä laahustelu Antibesin keskustassa tuntunut mielekkäältä niin kylmällä. Hän lenkkeilee päivittäin ja sai puhuttua minut ympäri ja niin pakkasin lenkkarit käsimatkatavaroihin.
Lähdimme kävelemään rantaa pitkin Cap d’Antibesin suuntaan ja Plage de Baconin rannan kieppeiltä löydettiin vähän sattumalta kohta, mistä kivinen polku lähti viemään kohti kukkulaa. Lenkkarit oli aivan välttämättömät muhkuraisella ‘luontopolulla’ ja välillä tuli ikävä suomalaisia hienosti hoidettuja ulkoilureittejä. Tätä paikkaa on ja oli vaikea löytää kartalta, mutta kukkulan laella on majakka ja kuulemma hienot näköalat. Emme kavunneet ihan sinne asti, sillä koko matka oli pelkkää nousua. Joka tapauksessa oli mukava reipas kävelylenkki ja kivaa vaihtelua kaupunkikävelylle. Reitti kulki metsäisen alueen keskellä ja sille tuli pituutta viitisen kilometriä.
Picasso-museo
Asunnoltamme oli vain kolmisen sataa metriä Picasso-museolle, joten se oli itsestäänselvä käyntikohde nytkin. Myös upean sijaintinsa ja hienon rakennuksen vuoksi. Olen käynyt täällä ensimmäisen kerran -87, kun teimme ensimmäisiä automatkoja Euroopan halki Välimerelle.
Picasso työskenteli tässä Grimaldin suvun omistuksessa olleessa linnassa vain lyhyen aikaa, puolisen vuotta, vuonna 1946. Tältä ajalta on silti yli 200 teosta, jotka hän lahjoitti museolle muuttaessaan pois. Terasseilta on huikeat näkymät yli lahden ja vierailu museossa yhdistyy hienosti kaupunkikävelyyn.
On hyvä muistaa, että tämäkin museo on kiinni maanantaisin.
Picasso-museon ympäristö on kauneinta Antibesia
Villefranche-sur-Mer
Olen käynyt täällä muistaakseni seitsemän kertaa ja yhtä monet simpukat olen syönyt siinä rannalla. Ja simpukoiden vuoksi tälläkin kertaa päätimme lähteä sinne.
Villefranche-sur-Mer on pieni entinen kalastajakylä kahdeksisen kilometriä Nizzasta itään. Satamassa on kalastustouhuja edelleenkin, mutta nykyään se on enemmänkin pikkuruinen, tyylikäs rantakylä, joka kapuaa melko jyrkästikin kätkien muutamia kävelykatuja uumeniinsa. Elämä keskittyy rantaan, missä on ravintoloita ja parhaat paikat tietysti niin lähellä rantapenkerettä, että on syytä varoa askeleitaan mikäli on sattunut nauttimaan lasin pari Minuty M Roséta, joka on itseoikeutettu valinta Moules marinières -simpukoiden kanssa. Turkoosin meren äärellä, pienten veneiden kieppuessa vieressä ja auringon lämmittäessä luita suloisesti huolet ja murheet unohtuvat, eletään hetkessä ja nautitaan kiitollisina siitä, että olemme täällä viettämässä äidin 90-vuotispäiviä.
Yleensä olemme tulleet tänne Nizzasta, koska se on aiemmin ollut kohteemme. Vietimme mm miehen 50-vuotispäiviä siellä ja menimme porukalla rehvakkaasti taksilla Villefranssiin, kuten me nimitämme sitä. Matka maksoi 50 euroa suunta! Kiskurihinta, jossa ei ollut minkäänlaista neuvotteluvaraa. Bussi sen sijaan maksaa pari euroa, junallakin pääsee ja se kestää 6-7 minuuttia ja hinta on muutaman euron.
Antibesista sinne kestää muistaakseni tarkalleen 38 minuuttia ja hinta oli noin 5 euroa suuntaan. Huomasin, että junalla on siinäkin mielessä kätevämpi matkustaa kuin bussilla, että rata on varsin alhaalla ja kävely rantakadulle oli helpompaa, puhumattakaan paluumatkasta, jolloin bussipysäkille on aikamoinen kapuaminen rinnettä ylös.
Täältä voi myös kävellä Nizzaan ja monet varaavatkin siihen aikaa – se olisikin ihana kokemus seuraavalla kerralla.
Vastarannalla on Cap Ferrat’n niemi ja siellä on meren kainalossa ihastuttava Ephrussi de Rotschildin puutarha. Mene ihmeessä sinne seuraavalla reissulla, jollet ole vielä käynyt.
Kirjoitin näistä tässä artikkelissa: Nizza kahdessa päivässä – vinkit.
Ravintola Antibesissa – Le Village
Meillä on ollut muutamia huonoja kokemuksia kaupunkilomista, kun emme ole varanneet ravintolaa etukäteen ja niistä opimme sen, että emme lähde enää haahuilemaan päämäärättömästi ja etsimään ruokapaikkaa. Siinä hyytyy hymy herkästi, kun nälkä kurnii vatsassa eikä oikein mikään ravintola tunnu nappaavan. Emme hakeudu Michelin-paikkoihin, emmekä muutenkaan ole niin tarkkoja – viihtyisä, kodikas ja paikallinen kiinnostaa sen sijaan.
Tartuin toimeen jo kotona ja rupesin selaamaan majapaikkamme läheltä kartalta mahdollisia ravintoloita. Löysin perinteisen ranskalaisen Le Village’n, joka osoittautui sympaattiseksi pieneksi perheravintolaksi. Ruoka oli hyvää ja palvelu todella ystävällistä – nehän ovat ne tärkeimmät asiat. Heillä ei ole nettisivuja, joten soitin ja sain varattua meille pöydän, vaikka siellä puhuttiin huonoa englantia ja täällä päässä huonoa ranskaa.
Osoite on: 31, Rue James Close
Antibesissa on muutama rauhallinen uimaranta lapsia ajatellen ja itse kaupungissa on erittäin hyvä liikkua lasten kanssa, koska vanha kaupunki on kuten muuallakin autoton.
Jos itseltäni kysytään, en suosittele uhraamaan aikaa Cannesiin eikä Monacoon. Toki niissä on kiva käydä kerran, mutta kumpikaan ei ole antanut itselleni sellaista miksi palaisin sinne uudelleen. Sen sijaan pieni taiteilijakylä St Paul de Vence Nizzan yläpuolella on todella viehättävä, vaikkakin nykyään täynnä turisteja, samoin keskiaikainen Ezen kylä on harvinainen ja upea kokemus; se on Nizzasta itään päin mennessä.
Cannesiin on lyhyt matka Antibesista, mutta muihin tarvitaan mielestäni enemmän aikaa.
Antibes on itsessään niin viehättävä, että siellä vierähtää hyvin pari päivää, jos kävelee myös ympäristössä.
Maarit
Outi
Ihania retkikohteita. Näitäkin kuvia katsellessa tuli mieleen, että tuleeko sinulle koskaan kotiinlähdön hetkellä sellainen olo, että voisinpa vielä jäädä tänne hetkeksi?
Ihanaa viikkoa sinulle Maarit <3
Maarit
Kiitos Outi!
Kyllä kuule tulee monesti ja todella haikein mielin lähden pois. Nytkin kun kotona odotti takatalvi, lumimyräkkä ja jääkylmä auto ulkoparkkiksella :o)
Aurinkoa päivääsi <3
JonnaH.
Upeita matkakuvia. Olen käynyt Pariisissa pari kertaa, mutta nimenomaan Etelä-Ranska kiinnostaisi kovasti. Ehkä joskus tulevaisuudessa. 🙂
Ihanaa viikkoa.
Maarit
Kiitos Jonna! Jos vain mahdollista, niin näitä seutuja voi tosiaan suositella. Se rannikko on niin kompakti ja on paljon kivoja paikkoja suht lähellä toisiaan.
Aurinkoista keskiviikkoa!
Celia C/ good to be home
Tuttuja paikkoja <3
Meille Cannes on ollut rakas paikka, johon olemme palanneet uudestaan ja uudestaan. Se on pienoismalli Nizzasta – mutta hieman hienostuneemmalla fiballa.
Île de Sainte-Marguerite, Sainte-Honorat, La croix de Gardes ja Mougins ovat oivia retkikohteita siellä kaikille, jotka pitävät vaeltamisesta.
Ikävä Rivieralle! Mutta kyllä Kreetan Rethymnossakin oli ihan mukavaa. Käyhän kurkkaamassa tuore postaus sieltä 🙂
Ihanaa Vappua toivotellen <3
TUuli - Lumo Lifestyle
Paljon kivoja vinkkejä.
Olen ollut Cagnes-Sur-Merissä aikoinaan ravihevosta hoitaessani parin viikon kilpailumatkalla ja silloin käytiin myös ajelemassa ympäriinsä. Myöhemmin useamman kerran messumatkoilla Ranskan ja Italian messujen välissä pysähdyttiin taas Nizzaan useammksi päiväksi. SIlloinen pomoni esitteli minulle myös vähän ympäristökin. Takaisin olisi kiva päästä pitkästä aikaa.
Sigrid
Dear Maarit, thanks for your tips. I think this year, France and the Cote d’Azur could be a good idea.
Have a nice May.
Best regards
Sigrid