8 asiaa joulusta

Omat joulufiilistelyt ovat vielä edessäpäin. Täällä joulu tuntuu varsin etäiseltä, vaikka kaupat on jo koristeltu. Onneksi joululaulut eivät hypi kaupoissakaan korville, sillä niiden aika koittaa mielestäni lähempänä joulua. Koti odottaa meitä huomenna siinä syysasussa, mihin se jäi kuukausi sitten. Onpahan puuhastelua tiedossa…

Keksin tämmöisen oman 8 kohdan jouluhaasteen – kahdeksan verbiä, joista jatkan jotain omaan jouluumme sopivaa asiaa. Nämä, sekä aiheet että vastaukset, syntyivät ihan hetken mielijohteesta, tänään viimeisen lomapäivän iltana. Ne ovat aakkosjärjestyksessä ihan siitä syystä, etten keksinyt muutakaan.

Aloitan

joululaulujen kuuntelemisen Vesku Loirilla – ‘Näin sydämeeni joulun teen’ on yksi kauneimpia joululauluja. Veskun joululevyllä on muitakin ihania, sykähdyttäviä ja kyyneleet silmiin tuovia kappaleita.
Rauhallinen ja harras musiikki on siis lähellä sydäntäni joulunakin. Tytär varmaan kysyykin kohta, että onkos äityli jo aloittanut Veskun kuuntelemisen <3

Arvostan

‘tehdään yhdessä’ jouluperinnettämme. Meillä on jatkunut sitkeästi, jo lähes parikymmentä vuotta, sama perinne jouluruokien suhteen. Pidämme äidin ja siskoni kanssa joulukuun alkupuolella ‘suunnitteluillan’, missä suunnittelemme jouluaaton menun sekä jaamme ruokien tekemisen keskenämme. Se toimii hyvin, ketään ei rasiteta liikaa ja kaikki saavat osallistua ja valmistavat juuri niitä mitkä kokee parhaiten omaksi vahvuusalueekseen. Yritämme joka vuosi keksiä jonkin uuden ruoan tai lisukkeen mukaan. Nyt pitäisikin vähitellen alkaa hieromaan aivonystyröitä mitä uutta voisi keksiä. Kaikenlaisia ideoita otetaan mielellään vastaan – onko sinulla jokin joulupöytään sopiva ruoka vinkata?
Olemme myöskin sopineet, että vietämme aaton kiertäen aina jossakin meidän kolmen kodeista – sekin on osoittatunut loistoideaksi. Asumme niin lähellä toisiamme, että se on helppo toteuttaa.

Inspiroidun

aina uusista resepteistä, myös jouluruokien suhteen. Siitä miten koristelisin kotiani hillitysti, luonnon materiaaleilla. Inspiroidun, kun uppoudun Pinterestin tai parhaimpien sisustussivustojen joulutunnelmiin. Joskus saattaa olla vain yksi pieni yksityiskohta, mistä sitten lähteekin isompi koristelutuunaus liikkeelle.

Muistan

kun muutama vuosi sitten vanhempi lapsenlapsistamme oli kovassa kuumeessa aattona ja niinhän siinä kävi, että koko porukka sairastuttiin aikamoiseen flunssaan joulun jälkeen. Vaikka olin itsekin pitkään kipeänä, muistan niin elävästi sen kuinka hän oli posket punaisina ja silmät kuumeisena silti niin reipas. Rakas.

Rasitun


liian aikaisin aloitettuun jouluun. Joulumusiikkiin kaupoissa ja mainoslehtisiin. Reippaasta joulumusiikista. Lahjahössötyksestä. Ostimme aiemmin aika paljonkin lahjoja lapsille, sisaruksille, vanhemmille, mutta muutama vuosi sitten teimme päätöksen ettemme osta enää lahjoja ollenkaan. Aineettomia lahjoja on jonkin verran liikenteessä, kuten ‘lastenhoitoapua’ jne mutta olemme päässeet  eroon ostohysteriasta. Hankin pikkutytöillekin niin paljon kaikenlaista vuoden mittaan, ettemme osta juuri mitään jouluksi. Silti niitä paketteja tulee ihan riittävästi eivätkä he ole huomanneet ollenkaan, ettei eräältä pukilta ole tullut juuri mitään…
Kun olemme kotona, laitan varmaankin Itsenäisyyspäivänä muutaman männynoksan maljakkoon ja kynttilöitä palamaan – siitä lähtee meillä joulun koristelu.

Unelmoin

Tähän sanoisin ihan ensiksi mistä en unelmoi. En unelmoi joulumatkasta, joulun viettämisestä ulkomailla. Pikkutytöt haluavat kokea joulun, niin myös äitini ja taidetaan muutkin pitää siitä, että joulun voi viettää kotona.
Unelmoin valkeasta joulusta, edes hennosta lumipeitteestä. Se tuo valon ja joulumielen.

Virittäydyn

jouluaattoon aina saman kaavan mukaan. Keitämme riisipuuron aamupäivällä ja katson the Snowman’in telkkarista. Välillä on puuhaakin niin, ettei sitä ehdi kokonaan katsoa, mutta haluan kuulla sen sykähdyttävän musiikin silti. Ja aina se itkettää yhtä paljon. Meillä on katsottu sitä yli 30 vuotta ja nyt samaa perinnettä jatkavat lapsenlapset.

Väsyn

aina vähän liian aikaisin. En kuulu niihin, jotka jaksavat valvoa jouluyön.
Muistan silti erään joulun vuosia sitten. Kun vieraat olivat lähteneet meiltä, laitoimme iltamyöhään miehen kanssa Agentsin soimaan ja taidettiin tanssiakin… Se ei mitenkään kuulunut jouluun, mutta siihen iltaan kyllä ja siitä jäi kiva muisto.