Viikon varrelta – kun kiire meinasi ottaa ylivallan

Jos kuvailisin mennyttä viikkoa parilla sanalla, se olisi hirvee hoppu. Tämä ei ole mikään ihannetila enkä mittaa elämääni kiire-mittarilla. Paljon mieluummin elän rauhallista ja verkkaista arkea. Tälle myöhäiskeväälle osui pari lomamatkaa ja samanaikaisesti päätimme tehdä vihdoin lattianvaihto-remontin. Siitä tulikin huomattavasti vaativampi ja raskaampi kuin mitä olimme osanneet kuvitella. Palaan siihen eri postauksessa, kunhan saadaan hommaa eteenpäin niin että saan myös kuvia höysteeksi.

Olin suunnitellut kirjoittavani tämänkin jutun illalla, mutten yksinkertaisesti jaksanut.

Sen verran remontista, että maalasin myös pari seinää ja maalisävyn valinta olikin melkoinen projekti. Ymmärrän nyt hyvin sen, kun luin monesta eri lähteestä, että maalin ostaminen on hankalaa koska väri näyttää niin erilaiselta luonnossa.
Maalasin olohuoneen päädyn seinän kolmeen kertaan, koska sävy ei vain toiminut meillä. Ensimmäinen (Tikkurilan Mulperi) näytti meillä shiftaavan liikaa roosaan. Se on todella kaunis sävy ja pojan kotona seinät on maalattu Mulperilla ja siellä se toimiikin hyvin. Sitten ostin Batiste-sävyn, joka oli kaunis ja sopivan ‘väritön’, mutta aivan liian vaalea ollakseen tehosteväri. Koska olen vähän nuuka, ajattelin etten osta enää uutta maalia, vaan hain pienen purkin tummaa ja sekoitan itse sopivaksi. Jotain hyötyä on ollut Lumenella koko ikäni tekemästäni värisuunnittelusta, sillä löysin hyvän tummemman sävyn Tupplur Teknoksen kartasta ja huitaisin koko pikkupurkin Batisten sekaan ja ihan ok siitä nyt tuli. Hivenen tummempi olisi voinut olla, mutta sävy on kaunis ja tällä mennään. Maalaan kirjahyllyn samallla värilllä ja kirjat tuovat lisäväriä, joten on ehkä hyväkin että tausta on neutraali.

Kaiken hässäkän keskellä oli sentään jotain iloakin ja kesäistä tunnelmaa. Olin päättänyt, että näihin pariin tilaisuuteen menen vaikka kuinka kaatuisi remppahommat niskaan. Erittäin Hieno Suomalainen shampoo täytti 50 vuotta ja sitä juhlistettiin Villa Furuvikin ihanissa merenrantamaisemissa. Oli lämmin ja aurinkoinen sää ja aivan mielettömän kauniisti laitettu kattaukset shampoon teemalla. Herkullista ruokaa ja vielä lopuksi menimme rantasaunaan ja uimaan.
Tiesittekö muuten, että tämä pullo on suunniteltu Kirsti Paakkasen Womena mainostoimistossa? Shampoosta tuli hetkessä niin suosittu, että se ylsi Suomen markettien ykkösshampooksi ja sitä se on edelleen. Huikea tarina ja kertoo myös siitä, että shampoo on hyväksi todettu ja takuulla on löytynyt jokaisen kodin tai saunan hyllyltä.

Vietin mielenkiintoisen torstai-illan Otavan uusien kesäkirjojen parissa. Tässä yksi niistä, ja kirjasta kohistaan nyt maailmalla kovasti. Innostuin David Nichollsin Melkein perillä -kirjasta niin paljon, että jätin lukemani kirjan (vaikka sekin on hyvä) kesken ja aloin lukemaan tätä. Kirja kertoo kahdesta henkilöstä, toinen eronnut ja toinen jätetty, jotka kohtaavat sattumalta pitkällä patikointimatkalla Englannin halki. Suloisenhaikea kertomus ensikohtaamisista ja toisista mahdollisuuuksista.

Yhden aamupäivän vietin meidän pienen palleromme kanssa. Pojan pikkutyttö täyttää kohta 2 vuotta ja on niin mainiossa iässä, kun puhetta alkaa tulla jo kovasti ja ymmärtää ihan kaiken. Teimme taas pitkän kävelylenkin ja lempipuuhaa oli kivien sekä tupakantumppien kerääminen. Onneksi hän ei enää laita niitä suuhun, mutta katsoi minuun sen näköisenä että on vissiin kiellettyä puuhaa. Pienessä seurassa kiireet unohtuvat ja sydän täyttyy hellyydestä ja rakkaudesta <3

Ja hei mikäli meikkiasiat kiinnostavat, tein Instagramiin meikkivideon kevyestä kesämeikistä aikuiseen tyyliin. Tämä on oma perusmeikkini, helppo tehdä ja sellainen, joka virkistää ilmettä. Tilini nimi on @sopusointuja_lifestyle, joten käy kurkkaamassa mikäli olet Instassa.

Kävin lauantaina Kirkkonummen mökillä alueen yhdistyksen kokouksessa ja samalla istutettiin pari tuijaa. Sielläkin olisi hommia, mutta onneksi jaamme vastuun siskoni kanssa myös pihatöistä. Nyt en ehtinyt itse niihin puuttua, mutta kyllä ne tulee tehtyä – työt ei häviä minnekään ja niitä on mukava tehdä kun on aikaa enemmän.

Kotipihalla kasvaa kaksi erilaista pionia, toinen on tämä fuksian punainen ja se on siitä jännä, että kukkii aina ensimmäisenä ja se tekee vuosittain vain pari kolme kukkaa eikä puskakaan kasva yhtään. Toinen on Sarah Bernhardt, kalpean vaaleanpunainen kaunotar, joka on nyt vielä nupussa. Mulla on tapana leikata nämä kaikki maljakkoon ja annoin tänään tyttärellekin mukaan – ne ilahduttavat niin paljon enemmän sisällä kuin pihalla, vähän piilossa omenapuiden takana.

Joinain iltoina lähes kaaduin sänkyyn, niin väsynyt olen ollut, mutta tällä viikolla on onneksi pieni irtiotto arjesta, kun lähdemme Kuhmoisiin ystävien luokse – lepäämään 🙂

Valoa ja iloa uuteen viikkoon,

Maarit