Ajattelen aina, että on pitkälti omissa käsissä se millaiseksi teet arkesi, kun olet eläkkeellä. Kuten Kauneus ja Terveys -lehden haastattelussa juttelin (lisään jutun tänne seuraavaksi), en tule koskaan luovuttamaan ja jäämään sohvannurkkaan, jos vain saan olla terveenä. Pidän silmät auki koko ajan ja nautin kaikenlaisista asioista. Se pitää virkeänä ja vireänä.
Viimeisen viikon aikana olen puuhannut muun muassa tämmöisiä asioita. Olen vienyt vanhinta lastenlastani talleille, koska heidän äitinsä oli työmatkalla. Minusta ei ole varmaankaan paljoa seuraa heppa-asioissa, koska pelkään hevosia, mutta miten kivat juttuhetket meillä on ollut automatkoilla! Kävimme porukalla retkellä Kirkkonummen Kopparnäsissä bongaamassa käärmeitä, joita ei tosin vielä näkynyt koska oli hurjan kylmä tuuli. Silti keitimme mukaan kahvit ja joimme ne rantakallioilla suojaisassa paikassa. Olen myös hoitanut toistaiseksi nuorinta lastenlastani ennen hänen siirtymistään uuteen päiväkotiin. Nämä ovat niin arvokkaita hetkiä että saadaan pienestä pitäen rakennettua luonteva ja rakastava yhteys.
Hän selaili tarkkaan Kauneus ja Terveys -lehteä, jossa oli haastatteluni, ja halusi viedä lehden kotiin <3
Tässä vinkki teille kaikille, jotka kaipaatte uutta kahvittelupaikkaa! Helsinkiin on avattu Cafe Bertha lähelle Soutustadionia upeasti entisöityyn Villa Humlevikiin, Mechelininkatu 36. Pistäydyttiin siellä äidin kanssa kahvilla ja onneksemme oli aika vilakka ilma, sillä aurinkoisella olisi ollut varmasti tunkua pieneen tilaan. Kunhan ilmat lämpenevät, voi istahtaa ulos kahville vihreille café-tuoleille merimaisemaa ihailemaan.
Kävin katsastamassa Kirkkonummen mökin kevättilannetta samalla kuin vein sinne kotipihalta haravointiroskia. Niin iski kaipuu mökkeilemään, mutta odottelen lämpimämpiä ilmoja niin että siellä tarkenee viettää ulkoilmaelämää.
Olen myös yrittänyt laittaa kotia vähän pääsiäiskuntoon. En välitä sen kummemmin koristella, mutta kukilla on siinäkin iso merkitys, sisällä ja ulkona.
Kauniin värisiä jaloleinikkejä on nyt hyvin ainakin K-ryhmän liikkeissä.
Otin sisälle muutaman omenapuun oksan, kun mieheni leikkeli ja siisti puuta. Kauniit kukat kehittyivätkin reilun viikon sisälläolon aikana.
Menneisiin päiviin osui myös kaksi työmenoa, mutta niitä ei nykyään ole kuitenkaan joka viikolle. Olen pitänyt huolen siitä että vapaa-aikaa on enemmän ja että säilyy sopiva balanssi. Samaan rumbaan mitä oli menneinä vuosina, en enää lähde.
Olen myös raivannut aikaa liikunnalle ja ystäville, mutta yritän silti rauhoittaa päiviä niin että voin olla kotonakin lähtemättä yhtään mihinkään. Tärkeää on sekin.
Tiedän, että teitä on siellä paljon jotka olette myös jo jättäneet työelämän taakse – miten teillä arki ja viikot kuluvat?
Maarit
Leave a Reply