Eräs iltapäivä Marbellassa

Wikipedian mukaan Marbella oli pieni maatalouskaupunki aina 1940-luvulle saakka, jolloin prinssi Alfonso de Hohenlohe saapui kaupunkiin. Hän osti maata ja alkoi rakennuttaa hotelleja ja asuntoja. Siniverisenä aristokraattina prinssi Hohenlohe houkutteli Euroopan kuninkaallisia valitsemaan Marbellan lomailukeitaakseen. Kaupungissa näkee edelleenkin klassisia tyyriyden elementtejä. Ikiruskeita lomailijoita, joilla on hieman liikaa kaikkea – korkoja, koruja, meikkiä. Nopeita veneitä ja hulppeita autoja, mutta ne taitavat olla Puerto Banuksessa nykyään.

Vanha kaupunki on kaunis, muttei oikeastaan sen ihmeellisempi kuin muutkaan alueen pienet kaupungit, joissa on vanhojen muurien kätköissä satoja vuosia vanhoja kivitaloja. Pieniä katuja reunustaa loppumattomat viherkasvien ruukkujonot ja missä vain on mahdollista, rönsyilevät köynnökset laskeutuvat putouksena kohti katukiveyksiä. Somat parvekkeet koristavat jokaista kotia ja jos huomaa katsella ylöspäin, monilta katoilta pilkottaa kattoterassi. Nyt kun on taas nähnyt enemmän paikkoja, huomaan että kukat, kasvit ja köynnökset on yksi erottava tekijä kylissä. Niitä joko on röykkiöittäin tai niitä vaan ei ole.

Marbellaan on matkaa Malagasta viitisenkymmentä kilometriä, mutta junayhteys ei tule tänne asti. On ollut keskustelua käsittääkseni jo vuosikausia, että rataa jatkettaisiin Fuengirolasta eteenpäin tänne, mutta toistaiseksi sitä ei ole vielä rakennettu. Se onkin yksi asia, minkä takia me emme ole miettineet asunnon vuokraamista täältä tai näiltä seuduilta. Meillä on auto aina vuokrattuna koko ajaksi, joten sillä pääsee kyllä liikkumaan vaivattomasti. Koen itse kuitenkin tärkeämmäksi ja paremmaksi paikan, josta on junayhteys mm Malagaan. Sinne on mukava tehdä useampikin päiväreissu, sillä nähtävää on runsain mitoin ja kaupunki on todella kaunis. Juna laajentaa reviiriä myös silloin kun olen liikkeellä itsekseni. Marbella on kiva käyntikohteena ja vaikkapa lounaspaikkana.

Marbellan lähettyvillä, moottoritien yläpuolella, on iso ostoskeskus Canada ja kävimme siellä katsomassa Zara Homen ja pari muutakin suosikkiliikettäni. Päivitin tossutilanteeni jälleen Zarassa. Jos rakastan kauniita vaatteita, niin myönnettäköön, että olen myös tossufriikki. Koska jaloille on aina kylmä, niitä tarvitaan, ja tietysti vähän eri tyylisiä eri asujen kanssa. Yksillä en yksinkertaisesti pärjää. Ja lähtihän mukaan myös uudet juomalasit samasta liikkeestä.

Marbella jätti mukavan muistijäljen rauhoittavista ja rehevistä hyvinhoidetuista pikkukaduista – vietimme kivan iltapäivän täällä ja se riitti hyvin. Ainoa pilvi sinisellä taivaalla on ikävät koronauutiset, mutta nyt annan niiden mennä toistaiseksi tuulen mukana tiehensä.

Aurinkoisia terkkuja ja ihanaa viikonloppua!

Maarit