Aina, joskus, ei koskaan

Blogihaasteita pyörii aina silloin tällöin täällä ja nyt tuli vastaan Tuulannelin  ja Good to be Home -blogeista niin kiva haaste, että päätin ottaa sen vastaan ja lähteä mukaan itsetutkiskeluun.
Tämän pohdiskelun ja kirjottamisen parissa vierähtikin erinäisiä tunteja eilen ja tänään.

Alla siis lueteltuina viisi asiaa, mitä teen aina, joskus ja en koskaan.

AINA

– Varaudun aina siihen, että kylmä voi yllättää, sillä olen hyvin hyvin viluherkkä tyyppi. Myös helteellä, sillä tuulenpuuskahan voi yllättää milloin vain. Mulla on aina mukana vähintään iso huivi, minkä voi kietaista harteille. Mökillä suosikkikenkäni ovat karvacrocsit, myös kesällä.

– Käytän aina silmänympärysvoidetta. Aloitin sen parikymppisenä, jolloin aloitin työt Max Factorilla ja ihana Raili Hulkkonen opasti nuorta tyttöä kauneuden saloihin. Laitan sitä edelleen aamuin illoin, paljon, laajalle alueelle ja loput taputtelen huulten ympärille.

– Teen aina reklamaation, kun olen saanut huonon tai viallisen tuotteen. Palautan kauppaan myös elintarvikkeen, jos se mätänee päivässä parissa kotona. Suomessa ruoka on kallista, usein hedelmät raakoja ostettaessa jne. joten olen ajatellut, että rahoilleen pitää saada vastinetta eikä hyväksyä mitä tahansa.

– Tarvitsen aina omaa aikaa. Olen miettinyt johtuuko se jonkinasteisesta introverttiydestä, itsekkyydestä, mukavuudenhalusta vai mistä. Eikä sillä ole niin väliä, läheiseni tietävät sen ja voin olla kaikessa rauhassa ihan itsekseni. Nautin siitä, että voin tehdä omia juttujani – tai olla tekemättä yhtään mitään. Joskus saan hirveän siivouspuuskankin.

– Pyyhin aina, ja koko ajan muruja pöydiltä, leivänpaahtimen ympäriltä, tiskipöydältä, ruokapöydältä… En voi sietää sottaisia pintoja enkä muutenkaan sekamelskaa. Olimme miehen kanssa eräässä tilaisuudessa suhteemme alkuaikoina, missä piti kertoa jokin merkittävä luonteenpiirre kumppanista, ja hän totesi silloin, että minulla on muruneuroosi.

JOSKUS

– Heitän joskus vaatteet tai muut tavarat vain piiloon kaappiin, pois silmistä, silloin kun siisteysahdistus iskee ja pitää saada äkkiä näkymät kuntoon.

– Lupaan joskus innoissani liikoja ystävilleni tai perheelleni, kun haluan auttaa tai tehdä jotain kivaa heidän kanssaan eikä sitten ehdikään tehdä kaikkea.

– Kun katson vaikkapa elokuvaa, jään joskus tuijottelemaan vain kauniita maisemia tai ihania ruokia, tai näyttelijän upeaa tyyliä – ja ohi pyyhältää just olennainen osa juonesta ja olen ihan pihalla.

– Joskus kotona on niin monta rautaa tulessa, että keskeneräisiä projekteja on levällään vähän joka nurkassa. Ne yleensä tulee saatettua loppuun kuin ihmeen kaupalla, ennemmin tai myöhemmin. Tämä on vähän erilainen to do -lista…

– Jos olen yksin kotona, saatan joskus syödä pelkästään voileipiä ruoaksi. Olen aina rakastanut leipää ja kahvinkin kanssa se vaan on niin hyvää.

EN KOSKAAN

– En koskaan jätä asioita sattuman varaan. Elän mieluummin tietoisena, että systeemit ovat hallinnassani. Jos lähdemme lomalle, tutkimme tarkkaan paikan mihin olemme suuntaamassa. Samoin hotellin, sen sijainnin ja ympäristön. Ajattelen aina, että jos voin välttää ikävät yllärit suunnittelulla, miksen tekisi sitä.

– En koskaan laula karaokea – ainakaan yksin. Lauluääneni on surkea – tai siis sitä ei ole.

– En koskaan mene hevosen lähelle, puhumattakaan ratsastamisesta. Pelkään niitä niin että hirvittää. Uskalsin just ja just kuvata tuon hepan Mallorcalla aidan takaa.

– En koskaan halua hosua, kun olen lähdössä jonnekin. Inhoa sitä tunnetta, kun pitäisi juosta vaikkapa bussille. Tähän liittyy myös se, että olen aina mieluummin ajoissa kuin myöhässä – se on toisten ihmisten kunnioittamista.

– En koskaan snorklaa puhumattakaan sukeltamisesta, edes liivien kanssa, sillä en osaa uida kunnolla. Samaan kastiin kuuluu suppailu, kanootti ja surffaus. Veneen kyydissä kyllä pystyn olemaan, kunhan ei tuule liikaa.

Listaa olisi voinut jatkaa pitkällekin, kun alkuun pääsi. Valikoin tähän kuitenkin sellaisia mitkä putkahtivat ensin mieleen ja mitkä eivät ole välttämättä tulleet esille täällä blogissa.

Kesäviikkoa kaikille!

Maarit