Arki ja elämä

Lukeminen lohduttaa

19 Comments

  1. Outi

    Minä olen huomannut, että kirjat ovat taas itseänikin alkaneet uudestaan kiinnostaa. Olen aloittanut lukemaan taas Patricia Cornwellin kirjoja joissa pääosassa on poliisiylilääkäri Kay Scarpetta.
    Ihania lukuhetkiä ja lokakuun alkua sinulle Maarit <3

    1. Maarit

      Olen joskus vuosia sitten lukenut näitä ja voisi taas ottaakin lukuun – kiitos Outi muistutuksesta.
      Leppoisia lukuhetkiä sinullekin <3

  2. Mari

    Heippa. Ihanaa, sain kirjavinkkejä. Kiitos niistä. Ensimmäisenä hankin Sofie Sarenbrantin kirjoja.

    Olen lukenut esille nostamistasi kirjoista Obaman, joka oli mielenkiintoinen kurkistus heidän elämänsä historiaan. Rileyn kirjat olen lukenut kaikki ja niistä tykkäsin paljon. Vähän samantapaista lukemista ovat Jojo Moyesin kirjat, joista muutamista muistan myös elokuvan. Hänen kirjojaan olen lukenut monia ja kirjastossa on varauksessa muutama. Hollantilainen talo oli myös mukaansa tempaava tarina miehensä varjossa elävästä naisesta, joka löytää itsestään vahvuuden.

    Luen paljon ja etenkin iltaisin. Nyt yöpöydällä Vappu Taipaleen: vanha ja vireä, Chris Ceaven: sodassa ja rakkaudessa, zelenskyi: vapauden näyttämöllä ja Eino Leinon: laulun lapsi. Olen ahkera kirjastonkävijä ja varauksessa on aina useita kirjoja. Mukavia lukuhetkiä ja kivoja syyspäiviä.

    1. Maarit

      Heippa Mari! Ja kiva kuulla! Itsekin kaipaan alvariinsa vinkkejä kavereilta ja lehdet ovat myös hyviä lähteitä, niissä on usein laajat artikkelit uutuuskirjoista. Muistan kun laitoin nuo Sarenbrantit Instaan, sain monia kehuviestejä lukijoilta, että ovat koukuttavia ja mukaansatempaavia.
      Mulla on yksi Jojo Moyesin kirja, en vain muista sen nimeä, mutta se taisi jäädä kesken. En muista yhtään miksi. Mutta siellä se odottaa toista, sopivampaa hetkeä.
      Kiitos kirjavinkeistä, keräilen näitä puhelimeen kuvakansioon – sieltä sitten kaivelen kun kaipaan uutta lukemista.
      Valoisia syyspäiviä hyvien kirjojen parissa!

  3. Heidi

    Suosittelen Delia Owens Suon villi laulu kirjaa. Lukukokemus oli ainakin minulle koskettava. Tuorein lukukokemus, josta pidin kovasti on Paperipalatsi Miranda Cowley Heller. Näissä kirjoissa tarina tempaa heti mukaansa.

    1. Maarit

      Suon villi laulu on tuttu, ja aivan ihastuttava – ja kyllä, niin koskettava ja välillä jopa ahdistavakin. Mutta erinomaista luettavaa.
      Paperipalatsista olen kuullut paljon ja se on hankintalistalla.
      Lämmin kiitos vinkeistä ja mukavaa syksyä!

  4. Terttu

    Tara Westover, Opintiellä: välillä järkyttävää luettavaa mormoniperheestä, lasten kohtelusta ja työnteosta. Päähenkilö syntynyt 1980-luvulla.
    Björn Natthiko Lindeblad, Saata olla väärässä ja muita oivalluksia elämästä, ruotsalainen ekonomisti ryhtyy munkiksi.
    Joonatan Tola, Punainen planeetta, välillä rankkaa tarinaa 1980-luvun lapsiperheen elosta.
    Janne Viljamaa, Itsetunnon voima, hylkää ankeuttaja ja usko itseesi, ja viimeisenä tässä kirjassa suositeltu kirja
    Viktor E. Franklin, Ihmisyyden rajalla (enganninkielinen painos ilm. 1959, suomeksi 1978, ei saa ehkä ostettua, mutta kirjastosta löytynee): omakohtaisia kertomuksia keskitysleireiltä ja miten siellä säilyttää elämänhalun

    Tässäpä muutamia esimerkkejä, jotka eivät ole hilpeimmästä osastosta, mutta pistävät ajattelemaan. Nämä sopivat “kakkoskirjaksi” jonkun helpomman kirjan rinnalle.
    Luen monenlaisia kirjoja, nyt jäi pois esim. kaikki dekkarit. Minä en myöskään ole äänikirjojen ystävä, mutta paperikirja on aina oltava saatavilla.
    Lukuintoa sinne ja mukavaa syksyä!

    1. Maarit

      Kiitos paljon Terttu vinkeistäsi!
      Kaipaan välillä jotain muutakin kuin viihdettä, mutta on aika vaikea löytää sopivaa luettavaa. Lindeblad kuulostaa houkuttelevalta ja mielenkiintoiselta näin ensi silmäyksellä, mutta laitan kaikki lukemislistalle.
      Olen muuten ottanut sellaisen tavan, että etsin puhelimella ko kirjan ja otan siitä kuvakaappauksen ja tallennan kuvagalleriaan tekemääni erilliskansioon; näin lukulista kulkee aina mukana.
      Mukavia syyspäiviä sinulle ja kivoja lukuhetkiä!

  5. Annukka

    Lukeminen lohduttaa on ihana otsikko ja niin totta. Joskin itse tällä hetkellä enemmän kuuntelen johtuen onneksi jo parempaan päin kääntyneistä silmäongelmistani ja siitä, ettei päivisin oikein ole tilaisuutta lukea ja iltaisin taas nukahdan samantien, jos yritän :).

    Tartun tuohon Tertunkin mainitsemaan Björn Natthiko Lindebladin “Saatan olla väärässä”-kirjaan. Kuuluu niihin, jotka on paitsi laittaneet matkan varrella nyökyttelemään asioille, jotka tunnistaa itsestäänkin, myös antanut todella paljon uutta ajattelemisen aihetta. Lämmin suositus sille.

    Itse olen viime aikoina kuunnellut enimmäkseen ruotsalaisten naiskirjailijoiden dekkareita, joissa ei myöskään murhilla mässäillä, vaikka sellaisista kirja aina ikäänkuin lähtee liikkeelle. Ihailen näiden naisdekkaristien kykyä kuvailla pieniäkin juttuja ihmisten ilmeistä lähtien niin elävästi, että sitä ikään kuin näkee tapahtumat silmissään.
    Viimeisen kuuntelemani oli Christina Larssonin “Et pääse pakoon” ja nyt on meneillään saman kirjailijan “Likainen työ”, joka on vasta alussa, enkä tiedä mihin asti pääsin, koska nukahdin illalla kesken kuuntelun.

    Lucinda Riley on ihana (Keskiyön ruusu ehkä kaikkein ihanin), samoin Jojo Moyes, jonka kirjoista ensimmäisenä luin “Kerro minulle jotain hyvää” ja sen jälkeen pitikin lukea kaikki.

    Sofia Sarenbrant päätyy ilman muuta listoille, kiitos vinkeistä Maarit <3.

    1. Maarit

      Huojentavaa kuulla, että silmiesi tilanne on menossa parempaan suuntaan <3
      Yritän metsästää tuon Lindebladin kirjan josain, ensin kierttiksestä (mistä löytyy yllättävän hyviä ja uusiakin kirjoja) – ja alkoi taas hihityttämään tuo nimi, sillä olen usein niin innostunut kaikesta, että saattaa singahtaa läheisilleni ohjeita asiasta kuin asiasta. Saatan olla nimittäin joskus myös väärässä :))
      Jos mahdollista, kokeile lukea Louis Pennyä – Three Pines -kylän eka osa on Kuolema kiitospäivänä. Näissä on jokin maaginen tunnelma ihmisten välisissä suhteissa, ne on kuvattu niin hienosti. Vai pitääkö nykyään sanoa 'sanoitettu' hienosti…
      Christina Larsson on vielä tykkänään tutustumatta, laitoin sen galleriaan muistiin, kiitos!
      Myös Jojo Moyesin kirjoja on pari kappaletta ja niiden kanssa kävi niin, että ostin ensimmäisen kirpparilta enkuksi enkä millään jaksanut lukea sitä, vaikka sitä vuolaasti kehuttiin. Mutta se johtui siitä, että oli väärä kieli ja liian hidasta, joten jäi lukematta ja toinen on sen myötä koskematta (vielä).
      Lukeminen on ihanaa!
      Kiitos vinkeistä Annukka <3

      1. Annukka

        Heippa Maarit ja kiitos vastauksesta.

        Taidan sittenkin perua tuon Christina Larsson-suositukseni, koska parin kommenttini jälkeen kuuntelemani kirjan aiheet on olleet aika kammottavia (kuuntelin takaperoisessa järjestyksessä ja ensimmäinen kuuntelemani osa, joka taisi olla itsenäisistä jaksoista koostuvan sarjan kolmas, oli tähänastisista paras), enkä oikein meinaa pystyä niitä itsekään enää kuuntelemaan. Aiheet on niin raakoja, vaikkakin edelleen kaikki sen ympärillä on niin taitavasti kerrottua ja pieniä eleitä ja ilmeitä myöten elävästi kuvailtuja, että ei voi kuin ihailla. Mutta tässä tapauksessa myös lukijalla on todella iso rooli. Karolina Kudjoi on yksi suosikkilukijoistani, joka lukee sujuvasti, eikä ylilue yhtään. (Moni kiva kirja jää kuuntelematta, jos lukija ikäänkuin “näyttelee” tekstin liian teatraalisesti, eikä jätä kuulijalle tilaisuutta tulkita tekstejä omalla tavallaan. Menee aika äkkiä hermo näinkin rauhalliselta ihmiseltä :D).

        Ja muistan nyt itsekin, että kaikki Jojo Moyesit ei napanneet samalla tavalla kuin se ensimmäinen lukemani “Kerro minulle jotain hyvää”, joka oli ihana.

        Halusin käydä kirjoittamassa tämän siltä varalta, ettei jää sellaista kuvaa, että nautin julmista raakuuksista.

        Leppoisia lukuhetkiä ja semppiä mökin sisustusmietintöihin <3

  6. Tuija

    Kiitos vinkkisi löysin Sarenbrandin kirjojen äärelle! Viimeisimmän kuuntelin, kun Kuoleman kintereillä ei yrityksistäni huolimatta löytynyt kirjakauppojen valikoimista. Tarina tempaisi mukaansa ja villasukkaneulomus eteni vinhaa vauhtia samaan aikaan, vaikka lukija ei täysin suosikkikaartiini yltänyt. Lucinda Rileyn uusimpien toivon päätyvän käsiini, koska oikeaa kirjaa ei voita mikään. Nyt kuuntelin iltaisin uniajastimella äänikirjaa ja nukahdin nopeasti. Seuraavana päivänä sitten pähkin, mihin asti olin ollut vastaanottavainen. Lukeminen on ihanaa! Niin on neulominenkin ja sen kaveriksi äänikirja on oikein passeli, mutta musiikkikin toimii ja hiljaisuus.
    Lukuiloa lokakuulle Maarit! Terveisin Tuija

    1. Maarit

      Kiva kuulla, että tartuit Sarenbrantiin ja että oli mieluisaa. Yritän itsekin löytää niitä lisää jahka saan jo hankitut luettua.
      Se on totta, että kuunnellessa voi neuloa samalla – ehkä mun pitäisi kokeilla myös sitä. Tosiaan niissä on mukana lukijan elementti ja vaikuttaa varmasti paljon fiilikseen, innostaako vai latistaako elämyksen.
      Sitä on tottunut niin tuohon iltalukemiseen sängyssä etten varmasti osaisi nukahtaa enää ilman kirjaa.
      Mukavia lukuhetkiä Tuija!

      1. Tuija

        Hei Maarit linkitin postauksesi blogitekstiini, koska inspiroiduin! 👍🏻

  7. Pia

    Ihana lukea kirjakeskustelua!
    Itsekin luen todella paljon, ja nyt on pakko muistuttaa myös tästä Suomen mahtavasta kirjastojärjestelmästä, eli aina ei ole pakko ostaa kirjaa itselle, vaan lainaaminen on hyvä vaihtoehto. Tietysti on joitain kirjoja, joita haluaa hankkia itselleen ja lukea uudelleen, mutta oikeasti suuri osa kirjoista on sellaisia, että luet ne kertaalleen. Itselleni hankin juuri tuon Suon villi laulu-kirjan lainattuani sen ensin kirjastosta, sillä se tuntui siltä, että voisin lukea sen useamman kerran.
    Nuo Sofie Sarenbrandtin kirjatkin löytyvät hyvin kirjastosta, sillä varsinkin ne sarjan alkuosat eivät enää ole niin uusia, että ovat varmaan jo suoraan hyllyssä haettavissa.
    Ja jos dekkareista tykkää, niin suosisttelen myös Camilla Grebeä.
    Itselläni on parhaillaan luettavana Kristin Hannahin tomun ja tuulen maa, ja iso suositus myös hänen kahdelle muulle kirjalleen Satakieli ja Alaskan taivaan alla.

    1. Maarit

      Kiitos ihanasta kommentistasi Pia!
      Onneksi vaihtoehtoja on paljon ja kirjasto on meillä etuoikeus. Itse olen niin malttamaton, että säntään kirjakauppaan heti kun silmiini osuu houkutteleva uutuus. Kirjaston suhteen itselläni on ongelmana lukemisen hitaus; en tosin tiedä edes kuinka pitkä on lainausaika nykyään. Hyvä tietää että Sarenbrantia löytyy kirjastoista!
      Ostan tosi paljon kirjoja myös kirppikseltä ja kierrätyskeskuksesta ja kierrätän lukemiani kirjoja myös aktiivisesti lähipiirissä. Huomaan, että toimin heille ‘esilukijana’, kun nuoret eivät ehdi ruuhkavuosiltaan itse perehtyä kirjojen maailmaan 🙂
      Kiitos Grebestä ja Hannahista – luin pätkän Satakielestä netistä ja jo alku oli kerrassaan sykähdyttävä.
      Nyt innostuin näistä niin paljon, että taidan kauppareissulla ajaa pitkästä aikaa kierttikseen kirjahyllyjä tutkimaan.

      1. Pia

        Kiitos vastauksestasi,
        Harvoin näihin postauksiin yleensäkään kommentoin, mutta nyt oli hyvä sauma.
        Mä vaan oon tuollainen kirjaston suurkuluttaja ollut lapsesta saakka, ja aina ajattelen, että saanpahan ainakin tuota kautta verorahoilleni vastinetta, Koitan sitä sitten muillekin kaupata.
        Ja vielä kiitokset sulle kivasta blogista!
        Onnea kirjojen etsintään! Onneksi tässä on tulossa mitä parhaimmat lukuajat, pimeät syysillat ja joulun aika!

  8. Tiia

    Kirjat todella lohduttaa ja juuri juteltiin ystävän kanssa, miten omaa hyvinvointia hoidetaan ulkoilulla, mutta myös lukemisella. Siinä kaikki muu katoaa ja mieli lepää.

    Hannan kaikki kirjat löytyy hyllystä ja oli ihana, että tämä viimeisin tuli yllärinä. <3

    Sydämellistä viikonloppua Maarit. <3

    1. Maarit

      Se on juuri näin! Olen erityisesti nyt huomannut sen, kun raksahommat painaa päälle ja välillä on niin täynnä sitä maailmaa, että rojahdan keskellä päivää sohvalle viltin alle ja alan lukemaan. Usein nukahdankin siihen ja se on mitä parhainta rentoutumista ja unohtamista.
      Kivaa viikkoa Tiia ja kohtahan me nähdäänkin <3

Leave a Reply to Tiia Cancel