Arki ja elämä

Keinoni ahdistuksen selättämiseen

10 Comments

  1. Celia C/ good to be home

    Samaa mieltä – uutismaailma on ollut nyt niin pitkään pelkkää kamalaa, ettei ihme, jos ihmiset ahdistuvat. Meille tulee Turun Sanomat (jota kutsutaan leikkimielisesti urheilulehdeksi, jossa on vähän paikallisuutisiakin), josta aamukahvin lomassa valikoin, mitä luen ja mitä silmäilen. Välillä tarkasti ajankohtaista, toisinaan taas, kun siltä tuntuu, keskityn kulttuuriin ja sarjakuviin 😉
    Joka päivä teen myös kivoja, onnellistavia juttuja: kuuntelen musiikkia ja tanssin, katselen lempparilehtien kauniita kuvia ja/ tai vanhoja valokuvia, ulkoilen paljon – ja yhä enemmän ja useammin halaan läheisiäni <3
    Iloa toi myös se, kun saimme järjestää hoivakodissa pienimuotoisesti meidän äidin ysikymppiset.
    Kaikki olivat iloisella juhlamielellä – teki hyvää äidille ja teki hyvää meille 🙂
    Mukavaa reissua teille äitisi kera – onnittelut hänelle. Äidit, jos ketkä ansaitsevat juhlia!

    1. Maarit

      Komppaan kaikkea mitä kirjoitit! On oltava muutakin ja on lupa sulkea silmät silloin kun siltä tuntuu. Juuri luin Hesarin ja siellä oli tärkeä artikkeli, jossa asiantuntija neuvoo rajoittamaan ruutuaikaa ikäviltä uutisilta, jos uutiset ahdistavat. Pidetään se mielessä ja nautitaan myös iloa tuovista asioista – ja halataan <3
      Ihana kuulla, että oli mahdollisuus juhlia äidin synttäreitä; jokainen vuosi on aarre.
      Kiitos, lähdenkin kohta kahvittelemaan äidin luokse!

  2. Outi Krimou

    Olen samaa mieltä siitä, että pitää kehittää itselleen sellainen suodatin noiden uutisten suhteen. Me elimme viikonlopun perhekuplassa ja tarkotuksella välttelimme ulkomaailmaa ja tiedätkö, se tuntui tosi hyvältä. Täällä odotan tyttären muuttoa takaisin Espooseen ja lähemmäs meitä, ihanaa.
    Kaunista viikkoa sinulle Maarit <3

    1. Maarit

      Teillä oli ihana perhekupla, ne ovat niin tärkeitä hetkiä. Ja miten kiva saada lapsi lähemmäksi – pieniä isoja asioita <3
      Aurinkoista torstaita sinulle <3

  3. Johanna

    Ulkoilu keväisessä säässä tekee mielelle hyvää ja vähän kropallekin. Nyt kuitenkin mieli tarvitsee erityistä huolenpitoa. Päätä ei toki tarvi laittaa pensaaseen, mutta pitää säädellä sitä, miten paljon itseään altistaa maailman kauheuksille. Tänään hankin uuden by Railin huulikilltopunan, (rose 010) hyvä väri, ja piristi kummasti. Äkkiseltään meikkaus-asiat kuulostavat pinnalliselta, mutta saa edes hetkeksi ajatukset johonkin muuhun! Sitä edeltävä päivä menikin uutisia katsellen ja otin viimein opikseni… Ja tämä sinun blogisi tuo aina hyvän mielen. Kiitos Maarit!

    1. Maarit

      Nyt on ainakin täällä etelän osissa jo hyvin keväisen tuntuista ja maa paistaa jo siellä täällä, on tämä vain vuoden parasta aikaa. Huulipuna tai muu meikkikin piristää kummasti ja tuo hankkimasi on yksi By Railin suosikeistani juuri läpikuultavuuden vuoksi.
      Ja säädellään ihan rauhassa uutistulvaa – tänään suositteli ihan asiantuntijakin sitä Hesarissa. Muutakin voi tehdä; meillä on tyttären kanssa menossa vaatteiden sortteeraus ja keräsimme jo aimo läjän lastenvaatteita lahjoitettavaksi tänne tuleville lapsille tai lähetettäväksi Ukrainaan.
      Kiitos Johanna sinulle, että olet täällä ja jaksat viestitelläkin <3
      Aurinkoisia kevätpäiviä!

  4. Annukka

    Koska näit Instan puolella stoorini, jossa kerroin, kuinka hätä on meillä työyhteisössä ihan konkreettisesti läsnä, en kertaa sitä tässä, mutta se on asia, jota en saa hetkeksikään mielestäni, koska tilanne yksin jätetyn pojan suhteen ei ole ratkennut ja samaan aikaan perheen tilanne toisaalla on pahentunut. Se on niin vaikeasti käsiteltävä ja hyväksyttävä asia, että itselläni ei meinaa nyt oikein tavalliset selviytymiskeinot auttaa.

    Noinniinkuin normaaliahdistustilanteessa vakiintuneista keinoista ehkä toimivin on johonkin sijaistekemiseen keskittyminen. Voi olla jotain ihan jonninjoutavaa nysväämistä tai puuhaa, vaikkapa kukkamaljakko kädessä kävelyä ja sille sopivimman paikan etsimistä tai vaikka liesituulettimen suodattimen puhtaaksi jynssäämistä tai jotain mikä pitää ajatukset tekemisessä kiinni. Edes hetkellisesti.

    Pelkkä ulkoilmassa kävely ei ahdistuneena auta, koska sitä teen jokaikinen päivä muutenkin ja kävellessä on liikaa aikaa ajatella (ja ahdistua lisää), mutta jos on mukaansatempaava äänikirja tai podcast kaverina, tulee keskityttyä kuunteluun. Ja ihan paras neljän-viiden tunnin huolivapaa hetki on kierros golfia, mutta se ei nyt tähän hätään onnistu.

    Viime viikonloppu vietettiin hotellissa ja ystäväpariskuntaa tavaten Tampereella avaamatta kertaakaan telkkaria tai mitään mistä tulee tai on “riski” nähdä uutisia. Se oli ihan välttämätöntä oman pään ja sydämen koossa pitämisen vuoksi, koska tiesin, että maanantaina on taas edessä paluu todellisuuteen.

    Ihana on tuo viesti, jonka sait ja tiedätkin, että olen monesti kokenut täällä ihan samoin. Blogissasi vallitsee niin rauhoittava tunnelma, että ihan fyysisesti tuntuu kuinka hartiat laskeutuu sentin-pari alemmaksi. Kiitos siitä <3

  5. Maarit

    Mitä lähemmäksi asia tulee itseä, sitä ankarammalta se tuntuu. Toivon sydämestäni, että asiaan tulisi edes jonkinlaista valoa. Jossain vaiheessa. Mitään muuta en osaa sanoa siitä syvästi järkyttävästä tapahtumasta. Jättihalaus ja voimia Annukka <3
    Sijaistekeminen on enemmän kuin tuttua täälläkin; joskus säntäilen (entistä enemmän) edes takas tietämättä yhtään mihin olinkaan menossa tai mitä tekemässä. Se ei juuri muuta ole auttanut kuin että askelmittarin lukemat kasvavat vauhdilla.
    Hotelliviikonloppu ystävien kanssa kuulostaa juuri nyt hyvältä keinolta häipyä kotinurkista ja jo se siirtyminen muualle vie ajatukset pois. Pisteet miehellesi, jonka saat lähtemään 😉
    Kiitos Annukka sanoistasi, mulla hartiat nousi sentin pari - ilosta ja hyvästä mielestä <3

  6. Sigrid

    Dear Maarit, you’re so right. We have to live, we have to love and we have to laugh, the world continues to turn, even if there is a war nearby, that scares us, Corona continues to rule our lives or something bad happens in our family. Even in difficult times we can be happy and grateful, that doesn’t mean, that we don’t have empathy.
    Best regards, hugs and kisses
    Sigrid

    1. Maarit

      Thank you so much for your comment dear Sigrid.
      I tend to think that optimism and joy is better way to live, it helps easier through the difficulties.
      Warm regards and hugs,
      Maarit

Leave a Reply to Johanna Cancel